"Nää ihmiset on se vetovoima" : työn veto- ja pitovoimatekijöiden vahvistaminen vammaisten työ- ja päivätoiminnassa sekä asumispalveluissa

Sosiaali- ja terveysalalla on jo pitkään ollut huoli työntekijöiden saatavuudesta ja riittävyydestä huomioiden kasvava henkilöstötarve väestömme ikääntyessä ja suurten ikäluokkien eläköityessä. Alan haasteina ovat lisäksi veto- ja pitovoimaisuuden heikkeneminen. Nämä ilmiöt näkyvät kaikilla sote-aloilla. Tämän opinnäytetyön keskiössä on yksi vähän tunnettu sektori laajasta sosiaali- ja terveysalan kentästä, vammaistyö. Opinnäytetyössä kartoitettiin Helsingin kaupungin vammaistyön henkilöstön kokemuksia työn veto- ja pitovoimatekijöistä työ- ja päivätoiminnan sekä asumisen palveluissa, mitkä tekijät vahvistivat ja mitkä heikensivät veto- ja pitovoimaa. Tavoitteena oli opinnäytetyön aineistosta tunnistettujen kehittämiskohteiden työstämisen jatkaminen vammaistyössä. Tämän laadullisena tutkimuksena toteutetun opinnäytetyön aineisto hankittiin teemahaastattelulla ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyön tuloksia käsiteltiin työpajoissa, joissa priorisoitiin todetut kehittämiskohteet ja ideoitiin toimenpiteitä valittujen kohteiden työstämiseksi. Tietoperustan keskeisiä käsitteitä opinnäytetyössä olivat työhyvinvointi, työmotivaatiota kuvaava itseohjautuvuusteoria, työn imu sekä työn vaatimusten ja voimavarojen malli. Henkilöstöresurssit ovat keskeinen voimavara hyvinvointivaltiomme palvelujen laadukkaalle tuottamiselle. Henkilöstön hyvinvointiin ja työmotivaatioon vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen on työnantajalle tärkeää, jotta osataan puuttua haitalliseen työn kuormitukseen sekä löytää vaikuttamiskeinoja työhön sitoutumiseen ja sen houkuttelevuuteen. Keskeisimmäksi tekijäksi opinnäytetyön tuloksissa niin veto- kuin pitovoimakin kannalta tuli esiin työn merkityksellisyyden kokemus. Tämä oli ohjannut jo alan valintaa, mutta oli myös merkittävä työmotivaatiota ylläpitävä elementti. Merkityksellisyyttä vahvisti kokemus hyvän tekemisestä asiakkaalle, mahdollisuus toteuttaa työtään arvojensa mukaisesti ja työn saama arvostus. Myös sosiaalisella pääomalla, johtamis- ja esihenkilötyöllä ja organisaation toiminnalla oli vaikutuksensa työn mielekkyyteen ja houkuttelevuuteen. Työn haasteina tuloksista muodostui laadullisia kuormitustekijöitä, kuten työn pirstaleisuus, resurssointi, vähäiset urakehityksen mahdollisuudet ja haastavina koetut tietotekniset järjestelmät. Työnantaja näyttäytyi vakaana ja laajat työskentelymahdollisuudet tarjoavana, mutta toisaalta suuren organisaation jäykkyys ja byrokraattisuus nähtiin vetovoimaa heikentävinä tekijöinä. Vetovoimaa heikensivät myös alan heikko tunnettavuus ja kapea julkisuuskuva. Tulokset osoittivat, että näihin tekijöihin vaikuttamalla vahvistetaan pito- ja vetovoimaa ja joihin tulee kiinnittää huomiota esihenkilötyössä ja organisaation johdossa